Koululaisten etäkoulu, työikäisten etätyö ja vanhemman ikäpolven ruokaostosten ostaminen verkosta jalkauttaa digitalisaation kyvykkyydet ja mahdollisuudet lähes jokaiseen suomalaiseen kotitalouteen. Tällä ei pelkästään ole vaikutus digitaalisten palveluiden parissa käytettyyn aikaan, vaan myös avaa ihan uusia mahdollisuuksia tuottaa palveluita kuluttajille.

Verkkokaupan jo pitkään jatkunutta kasvua hallituksen liikkumiskiellot vauhdittavat entisestään. On kuitenkin oletettavissa, ettei verkkokauppa kokonaan korvaa kivijalassa tapahtuvaa myynninlaskua. Isoin pysyvä muutos liikkumakielloista kauppaan on ihmiset, jotka eivät normaalisti ostaisi verkosta, tulevat nyt ensimmäistä kertaa asiakkaiksi. Nyt brändeillä onkin mahdollisuus sitouttaa nämä uudet asiakkaat myös siihen tulevaisuuteen, kun liikkumisrajoitukset ovat poistuneet.

Digitaalinen kuluttajakokemus ja orgaanisen haun merkitys kustannustehokkaana vaihtoehtona tulee näkemyksemme mukaan korostumaan tulevina viikkoina ja kuukausina. Tästä on myös kokemusta lähihistoriasta: finanssikriisin aikana hakukoneoptimoinnin, eli SEO:n, kysyntä kasvoi rajusti asiakkaiden etsiessä kustannustehokkaita tehokkuusparannuksia. Oletamme nyt näkevämme saman ilmiön.

Digitaalisen median kulutuksessa näkyvät tiedonsaannin tärkeys uutissivustojen kulutuksen ja tavoittavuuden kasvuna sekä viihdyttävän tai opettavan sisällön merkitys täyttämään liikkumisrajoitusten aiheuttama sosiaalinen tyhjiö.

Radion kuuntelu on pitkälti pysynyt samalla tasolla kuin aikaisemmin tänä vuonna. Uutiset ja viihteellinen sisältö pitävät yleisön radion parissa. Vaikka radion kulutusmäärät eivät olekaan muuttuneet, on radion merkitys ja tapa kuunnella muuttunut hallituksen liikkumarajoitusten myötä: etätyön lisääntyessä kuuntelu autossa ruuhkatunteina on vähentynyt ja siirtynyt suosikkiohjelmien kuunteluksi kotona. Lisäksi vanhemmille ikäryhmille radio toimii yhtenä pääkanavana ehkäisemässä yksinäisyyttä.

Lisäksi etätyön ja -koulun edesauttama kodin digitalisoituminen on myös vaikuttanut positiivisesti digitaalisen kuuntelun määrään. Digitaalisten alustojen käytön kasvun kautta Podcastien kuuntelu on kasvanut sekä myös esim. Spotifyn kuuntelu.

Työmatkoissa ja harrastuksissa säästetty aika tarkoittaa useissa perheissä perinteisen printin parissa vietetyn ajan kasvamista. Pääosa niin sanomalehdistä kuin aikakausilehdistä ovat kotiin tilattuja, jolloin liikkumisen rajoitukset eivät vaikuta lehtien saatavuuteen. Suomalaiset luottavat printtimediaan ja käyttävätkin tätä mediaa tiedon lähteenä, taustoittamaan uutisia sekä ajanvietteenä.

Hallituksen pandemian hillitsemistoimenpiteiden merkittävin vaikutus on ollut näkyvissä katukuvassa. Se on vaikuttanut dramaattisesti urheilu- ja kulttuuritoimintaan. Elokuvateatterit ovat suljettu ja ihmiset pysyvät pitkälti kotonaan. Elokuvamainonta luontaisesti on jäissä niin pitkään kun liikkumis- ja kokoontumissuosituksia poistetaan.

Ulkomainonnan tavoittavuus on laskenut merkittävästi ja sen oletetaan palautuvan etätyön poistumisen myötä, mutta tehokas tavoittaminen on vieläkin mahdollista esimerkiksi ruokakauppojen ja apteekkien läheisyydestä.

Kriisin aikana ihmisillä on lähtökohtaisesti lisääntynyt tarve pitää yhteyttä niin ulkomaailmaan kuin läheisiinsäkin, etenkin nyt kun fyysisiä kontakteja on minimoitava. Sosiaalisen median rooli korostuu, kun karanteenissa on enemmän aikaa pyöriä onlinessa, ja tämän myötä eri kanavien käyttö ja siellä vietetty aika luonnollisesti kasvaa. Lisäksi viihde ja viihtyminen, shoppailu ja uutisten sekä inspiraation hakeminen siirtyy enenevissä määrin verkkoon ja mobiiliin, joten tietyt toimialat saattavat nähdä kasvavaa kysyntää palveluilleen. Lisäksi mainonta on nyt edullista, ja esimerkiksi Jodelin, Pinterestin ja eri pikaviestintäpalveluiden käytön kasvu on ollut selvästi nousussa.

Monen mainostajan on vallitsevassa tilanteessa todennäköisesti muokattava strategiaansa ja viestejään, mutta vastaavasti monet saaattavat jopa löytää uusia mahdollisuuksia, tapoja ja kanavia palvella ja olla vuorovaikutuksessa asiakkaidensa ja yhteisönsä kanssa. Luovuus, sitkeys, empaattisuus ja avun tarjoaminen ovat nyt avainasemassa.